maanantai 13. kesäkuuta 2016

Jauhoton pitsa

Haudi hau!

Kurkkaus keittiöön! Kärsin ärtyvän suolen oireyhtymästä, joten yritän alati keksiä vaihtoehtoja viljoille, joista erityisesti vehnä lukitsee systeemini alta aikayksikön. Ihmeen paljon tämäkin vaiva tuottaa hankaluuksia, varsinkin jos pyrkii pitäytymään mahdollisimman kasvispainotteisessa ruokavaliossa. Ärtyvän suolen oireyhtymässä vatsa turpoaa, kipeytyy ja lakkaa toimimasta FODMAP-sokerien ansiosta.

Näinollen koneistoni kiukuttelee sipuleista, vehnästä, ohrasta, rukiista, useista hedelmistä kuten omenasta ja luumusta, makeisista, virvoitusjuomista, palkokasveista (linssit, pavut, herneet), kaaleista, "vatsajukurteista" ja "terveysjuomista", jotka sisältävät kuituja, inuliinia ja frukto-oligosakkarideja. Myös vesimeloni ja sienet suututtavat masun, jos innostun liikaa. Olen kuitenkin siinä mielessä onnellinen IBS-persoona, että laktoosi ei aiheuta oireita. Kaikki edellämainitut eivät aiheuta yhtä herkästi oireita, mutta mikäli haluan pysyä hyvinvoivana, olen huomannut, että saan syödä esimerkiksi yhden palan vehnäleipää päivässä, mutta sitten sen päivän aikana en voi syödä muuta listalta, esimerkiksi sipulia.

Koska eri ainesten määrissä on vielä totuttelua, päätin kokeilla jauhotonta pitsaa. Ikinähän ei voi tietää, jos vaikka kukkakaali sopimattomuudestaan huolimatta olisikin pienempi paha kuin vehnä! Väärässä olin, mutta täytyy kyllä sanoa, että pitsasta tuli herkullista!


  • pienehkö kukkakaali
  • 100g raastettua parmesaania
  • 1 kananmuna
Kukkakaali raastetaan ja sitä kulotetaan pannulla sen verran, että ylimääräiset nesteet haihtuvat ja se saa vähän väriä. Jäähtyneen kukkakaalin sekaan lisätään kananmuna ja parmesaani. Sitten pellille! Pohjaa esipaistetaan uunin keskitasolla n. 25 minuuttia, jonka jälkeenpitsa täytetään normaalisti ja sujautetaan takaisin uuniin kymmeneksi minuutiksi.

Mukavan kostea ja maistuva pitsa siitä tuli. Sopii vaikka keliaakikolle tai gluttaajalle.





Ihania herkutteluhetkiä! Muistakaa villasukat. ;)

<3 Jeni

torstai 9. kesäkuuta 2016

Sateen jälkeen

Heipä hei!

Vaikka Oven nro 27 takana vierailleet ovatkin ehkä tietoisia kyyneleistä, joita etukäteen vuodatin varsinaisen numero kaksseiskan taaksejättämisen kunniaksi, varsinainen muutto sujui täysin vailla haikeutta. Meillä oli monta ihanaa ystävää auttamassa, ja vaikka tavaraa oli liikaa, selvisimme urakasta ehjin nahoin – joskaan vähällä ei meitä fyysisesti päästetty. Uusi asunto tuntui ensi hetkestä alkaen kodilta. Olen odottanut niin suurella innolla blogin ääreen palaamista, että olen ollut suorastaan pakahtua! Vaikka koti on kompakti ja ilmiselvästi opiskelija-astunto, olen ihan oikeasti rakastunut tähän paikkaan. Olen kiukutellut asunnon ominaisuuksista ainoastaan kerran tämän kuukauden aikana: kun maalausteline oli unohtunut vanhemmilleni satojen kilometrien päähän ja jouduin maalaamaan ikkunalaudalla sängynreunalla istuen, sillä nykyään meille ei molemmille mahdu työpöytää. Ihana kälyni kuitenkin lainasi telineensä siiheksi kun vanhempani tuovat viikon päästä omani tänne. Jes! Kaikki hyvin taas.

Tänään on satanut koko päivän, mutta se ei ole estänyt minua nauttimasta viereisestä metsästä koiran kanssa. Olen onneni kukkuloilla, sillä pusikko on pullollaan ihania herkkuja maitohorsmasta mustikanvarpuihin ja voikukista villivadelmiin. Sekä puput että me olemme saaneet siis mahamme täyteen ravitsevaa, ilmaista ruokaa ja on vielä mitä odottaa loppukesältäkin. Lainasin muuten myös sienikirjan, sillä aion syksyn tullen tunnistaa muitakin kuin vain kärpässienen! ;)

Vaikken varsinaisesti ole erityisen ihastunut romanttisiin juttuihin tällä hetkellä sisustusrintamalla, on vanha tuttu parvekekalusto täälläkin pehmentämässä betonista terassiamme. Äsken auringon hieman pilkistellessä pilven kainalosta viehätyin terassin sateenraikkaasta tunnelmasta. Vähän on vielä inspiraatio hakusessa, mutta on sitä tullut noinkin käytettyä. Olen peräti haaveillut pienestä kesäpedistä, jahka ilmat tuosta lämpenisivät.

Back in the game, kuinka ihanaa! Tässä siis ensimmäiset makupalani siitä, kuinka täällä osataan nauttia myös opiskelijaelämän haasteiden keskellä. =) Enjoy.








Vehreää kesää!
<3 Jeni

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Saippuakupin metsästystä

Noniin, olen kolunnut armaan kotikaupunkimme jokaisen tavaratalon ja sisustuskaupan enkä ole saippualleni kuppia löytänyt. Vaihtoehtoja on kussakin liikkeessä korkeintaan kolme tai ei lainkaan. Ilmeisesti nykyään ihmiset käyttävät nestesaippuoita. Pala on kuitenkin riittoisampi ja minulla sattuu olemaan eräs ihanan rasvainen ja laadukas käytössä… Niin rasvainen, että valuu pitkin lavuaaria.

On siirryttävä siis nettikaupoille. Haen siis puista tai marmorista, mutta kuten kollaasista näette, harkitsen muitakin tyylikkäitä kipposia. Saa siis ehdotella! Mitäs mieltä olette, minkä noista valitsisin?

Putipuhtoista loppuviikkoa! Me lähdemme miehen kanssa perjantaina Israeliin pariksi viikoksi. Ehkä sieltä löytyy tuliaisia kylppäriinkin?

<3 Jeni

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Muuttohulinaa

Terveiset kaaoksen keskeltä!

On muuten aika huolellisesti eteinen täynnä jätesäkkeihin pakattuja vaatteita, matkalaukkuja, pahvilaatikoita ja sängynpalasia. Huomenna saadaan uuden kodin avain, ja lauantaina sitten ystävien kanssa toteutetaan vapun kunniaksi kunnon kantourakka! Kyllä mä vaan sanon, että hirvittää tulevaisuus. Jos 4 vuotta omillaan asuneena on kertynyt jo tällainen tavarameri, niin mitä tää on sitten keski-iässä! Apua…

Olisi kannattanut aloittaa romujen karsiminen ja myyminen ajat sitten, ja sen tiesinkin. Saamattomuussairaus kuitenkin teki klassiset ja heittäytyi niskaani oikein toden teolla. Nyt sitten vikat päivät menee pakon inspiroimana hullussa tilpehöörisavotassa. Mieskin on niin kiitettävästi töissä, että on mennyt aika itsenäiseksi pakettien pakertamiseksi. Huhhuh!

Mutta täytyy kyllä sanoa, että vaikka työntäyteinen työläistenjuhla onkin edessä, olen ihan innoissani! Olen päässyt ainakin toistaiseksi yli koti-ikävästä ja odotan jännityksellä uuden kodin tuomia sisustuksellisia haasteita ja tuoretta tunnelmaa.

Viikonlopun jälkeen saatte nähdä, kuinka olen eilisen ja tämän päivän aikana junaillut järjestäväni lattiakriisini. Tuleva kaupungin opiskelija-asunto omaa tosiaan iljettävähkön muovimaton, jonka peittämistä olen pähkäillyt puuhakkaana. Ensin ajattelin kokoavani olohuoneeseen piiiitkistä räsymatoista punotun pärekorimaisen, valtavan maton. Nyt kuitenkin tein pidemmän aikaa kaipaamani löydön fb-kirpparilta! 2x3m kokoinen persialaistyylinen silkkisekoitteinen kankaankappale odottaa hetkeään päästä palvelemaan. <3 Tästä ja ah, niin monesta muusta jutusta lisää, kunhan asetumme!

Arvonnan voitti Anonyymi P, onneksi olkoon! Kiitos myös kaikille osallistujille =)

Klara vappen!
<3 Jeni

p.s. Sain muuten Stonen! Tuossa se on vieressä, takaisin laatikkoon pakattuna. =P

Päivän rentoutumishetki dekon ja Pommacin kanssa. Viimeinen silmäys unelman täyttymiseen ennen sen piilottamista pariksi päiväksi.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

ARVONTA: tukka uusiksi!



Olen saattanut mainita, että teen silloin tällöin hiusmallin hommia. En värjää hiuksiani itse koskaan ja kampaamoreissut ovat todella harvassa. Riittää, kun käyn välillä pyörähtämässä lavalla. Keikkojakin on sen verran vähän, että tulee sopivasti kuukausia aina väliin ja päänahka saa levätä ja letti kasvaa. Lisäksi ammattilaisten on helpompaa työstää tukkaa omilta jäljiltään kuin yrittää ottaa tolkkua, mitä kaikkea marketti kamaa on milloinkin päällekkäin laitettu.

Olen aika laiska hiusten kanssa. Tykkään pitä ne pitkinä, ne luovat turvallisuudentunnetta auki ollessaan. Joskus ons itten kiva intoutua vähän laittamaankin.

Tulinpa kokeilleeksi KC:n suoraväriä, ja sain aikaan aika vinkeän lopputuloksen. Tämähän on siis sävy Deep Purple, mutta monivärisen pohjan ansioista myös tulos on monivärinen. Kuin sateenkaari! Olen kovasti tyytyväinen ja tästä syystä tarjoan Sinullekin mahdollisuutta kokeilla! Väri levitetään hanskojen kanssa pyyhekuiviin hiuksiin, annetaan vaikuttaa 15–30 minuuttia lukien hyvää kirjaa ja huuhdellaan pois, that's it. Vaaleassa tukassa sävy on toki sähäkämpi, mutta tykkäilen tästä kevyestä tuloksesta, joka omaan miljoonan sävyn brunetteeni jäi.

Pakkauksessa luki, että kestää 5–30 pesua, riippuu mistä roikkuu. Saa nähdä, mulla ei varmaan kauaa pysy kun ei alunperinkään niin töpäkästi tarttunut. Väri pysyy paremmin käsitellyssä kuin käsittelemättömässä hiuksessa, ja minullakin näkyy tuo violetti syvimpänä niissä kohdissa, joissa oli vaaleita raitoja. Väriä jäi jäljelle, joten saatan vielä antaa latvojen muhia uudestaan. Tämä on vähän niinkuin hiusmeikki, pientä vaihtelua kevään kunniaksi. =)







Sitten siitä ARVONNASTA!

* KOMMENTOI tähän postaukseen lempisävysi KC:n suoraväreistä ja saat arvan
* SEURAA @ovinro27 INSTAGRAMISSA, ja saat toisen arvan. Kannattaa mainita tästä kommentissa.
* Huolehdi, että saan sinuun yhteyttä, mikäli voitat.

Osallistujien kesken arvon valitsemasi sävyisen värinaamion, sävykarttaan voi käydä tutustumassa TÄÄLLÄ.*

Arvonnan järjestän minä, yksin minä. Aikaa osallistua on su 10.4.2016 klo 16.30 asti. Arpaonnea!

<3 Jeni

* Otan oikeuden sovitella toisen värin voittajan kanssa, mikäli valittua sävyä ei ole saatavilla.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Sisustuksen alkeet aloittelijalle

Ajattelin tehdä pienen koosteen teille niistä perusvinkeistä, joilla saa kodin ilmeestä rauhallisen, mutta persoonallisen. Tässä siis perusasioita sisustuksesta:



Panosta eteiseen, se on kotisi käyntikortti. Vieraat näkevät ensimmäisenä eteisesi. Huolehdi, että naulakkotilaa on riittävästi ja säilytys on organisoitu hyvin. Eteisessä on hyvä olla myös jokin istuin eritoten vanhempaa väkeä silmälläpitäen, kengännauhojen solmiminen on miellyttävämpää. Jos löydät jostakin kauniin kenkälusikan, kerro minullekin!

Siisteys on paras sisustuselementti, ja tähän reseptiin kuuluu olennaisimpana riittävä määrä säilytystilaa. Kun kaikilla tavaroilla on paikkansa, ne pysyvät helpommin järjestyksessä. Tee itsellesi rutiini tavaroiden palauttamisesta heti käytön jälkeen paikalleen. Pienille esineille on hyvä olla omat laatikkonsa ja rasiansa kaapeissa, niin ne pysyvät hyvin kurissa ja nuhteessa. Kaiken ei tarvitse olla näkyvillä: mitä paremmin saat tavaroita piiloon, sitä rauhallisempi kodin vaikutelma on, ja sitä helpompi pintoja on pitää puhtaina. 
+VINKKI: Jos koti on sittenkin kaaos, lelut ympäri lattioita ja kaveri soittaa piipahtavansa siinä puolen tunnin sisällä? Yllätysvieraiden varalta on hyvä olla olemassa koreja tai sieviä kasseja, joihin irtotavarat saa muutamassa minuutissa piiloon katseilta. Kunhan muistat myöhemmin purkaa nämä pikapiiloissa olevat tavarat oikeille paikoilleen! Tiskit on helppo piilottaa tiskikoneeseen tai altaaseen, hätätapauksessa vaikka uuniin ;)

Huonekalut irti seinästä. Jaa huonekalut mieluiten tasaisesti huoneeseen. Seiniä pitkin kiipivät tavarat saavat tilan vaikuttamaan tiukalta ja sotkuiselta, eikä se saa hengittää. Mieti tilan funktiot. Esimerkiksi olohuoneessa TV:n katsominen (sekä valo että tuolit), seurustelu, pianon soitto, kahvittelu, lukeminen,… Asettele huonekalut ilmavasti ja varmista, että kulku niiden lomitse on helppoa. Suomalaisissa asunnoissa huoneet ovat verrattain pieniä, joten jos yhdellä huoneella on monta funktiota, kannattaa huomioida myös käytännöllisyys: Kuinka pujottelet kahvikupin kanssa sohvien ohi parvekkeelle nauttimaan kevätsäästä? Jos kaikkia huonekaluja ei ole mahdollista (eikä tarkoituskaan) sijoittaa keskelle lattiaa, irrota niitä seinästä edes vähän. Usko tai älä, jo  muutama sentti ilmaa sohvan selkänojan ja seinän välissä tuo tilantuntua.

Mittasuhteet. Yritä pitää huonekalujen mittasuhteet samoina. Kun koot ovat tasapainossa, kokonaisuus on kurottu yhteen ja miellyttää silmää. Symmetrisyys on kaunista, ja saa kokonaisuuden pysymään selkeänä ja siistinä.

Itselleni elektroniikka tuottaa päänvaivaa. Langattomat ja rakenteisiin upotetut versiot yleistyvät jatkuvasti, mutta jos budjettisi ei salli koko kattauksen uusimista, saat johdot kätevästi piiloon niille tarkoitettuihin koteloihin. Kaiuttimet on hyvä asettaa mahdollisimman kauas toisistaan ja sopivalle korkeudelle hyvän stereoefektin aikaansaamiseksi. Huomioi TV:n tai valkokankaan asettelussa ikkunasta tulevat heijastukset ja tarvittaessa taustavalo helpottamaan katselukokemusta. Itse käytän taustavalona peilipallon kautta lankeavaa spottia, joka säästää silmiä kirkkaalta televisioruudulta ja tuo samalla leffailtaan tunnelmaa. Käsikin löytää sipsikulhoon helpommin kuin pimeässä.



Liika on liikaa. Mieti, mitä todella tarvitset. On viisaampaa valita joitakin hyvin suunniteltuja, kauniita käyttöesineitä, kuin hukuttaa asunto koriste-esineisiin. Mikäli et ole himosiivooja, on hillittömässä lasifiguurikokoelmassa aika paljon pölyjen pyyhkimistä, ja kokonaiskuvasta voi tulla tukkoinen, sotkuinen ja sekava. Jos olet keräilijä, sommittele esineet vaikkapa yhdeksi kokonaisuudeksi vitriiniin tai väljästi avohyllylle, tai tee tauluistasi tasapainoinen kollaasi vaikkapa matalan senkin tai tv-tason ylle. 

Pyri pitämään kokonaisuus minimalistisena, äläkä tee sisustuksen(kaan) suhteen heräteostoksia. Osta vain, jos rakastat. Moni tekee sen virheen, että ostelee yksittäisiä kivoja ja nättejä sisustusesineitä, muttei lopulta tiedä mihin ne laittaisi, tai miten ne saisi sopimaan yhteen. Parhaita sisustusesineitä ovat ne, jotka kertovat sinusta. Ota ilo irti soitinten ja maalaustarvikkeiden kauneudesta, tee sommitelma työkaluista tai nosta polkupyöräsi seinälle.
+VINKKI: Jokainen osaa maalata! Maalaa vaikka yhdellä tai kahdella mieleiselläsi sävyllä itse omat sisustustaulusi – saat juuri oikeat sävyt eikä kenelläkään ole taatusti samanlaista. Anna oman kädenjälkesi näkyä, vaikka kirjaimellisesti: voit esimerkiksi painaa kaikkien perheenjäsenten kämmenenkuvat kankaalle.




Käytä mielikuvitustasi ja lisää ripaus pilkettä silmäkulmaan! Tässä Decorating Your Small Spacen esittelemässä pehmolelusäilössä yhdistyvät erinomaisella tavalla huumori ja käytäntö. Itselläni on tapana lisätä sisustukseen aina jokin pieni leikkisä yksityiskohta. Vältä tässäkin ylilyöntejä, ettei kokonaisuudesta tule mauton tai lapsellinen (paitsi jos kyse on lastenhuoneesta!)


Monet rakastavat koristetyynyjä, ja niillä onkin suuri vaikutus tilan viihtyisyyteen. Tässäkin olisi kuitenkin hyvä pitää kohtuus, vaikka se vaikeaa onkin. Olen todennut, että erityisesti miesväki kokee raskaana raivata itselleen istumatilaa, kun tyynymeri valtaa sohvan. Valitse yhteensopivat värit ja kuosit, joilla piristät tilaa. Voit vaihdella kaikkia niitä ihania päällisiä pitkin vuotta, kaikkien ei tarvitse olla esillä yhtä aikaa. Jos haluat muhkean, ryhdikkään ja kalliin oloisen fiiliksen, laita hieman päällistä isompi tyyny sisään. Näin kangas ei lötkötä ja tyynyt pysyvät ojennuksessa sisustuslehtien tapaan ilman jatkuvaa pöyhimistä.
+VINKKI: No one puts the baby in the corner. Tyylikäs ilme syntyy asettelemalla tyynyt sohvan linjan mukaisesti, eikä välttämättä viistosti nurkkiin "häpeämään".



Erilaisilla kankailla ja pinnoilla voi luoda etäisyyksiä ja rytmejä. Tanakat tyynyt ja tumma, metallinhohtoinen päiväpeitto ryhdistävät muutoin romanttista sänkyä.


Älä säästä verhoissa. Ne kehystävät paitsi ikkunoitasi, myös koko huonettasi. valitse täyspitkät verhot, äläkä säästä turhaa päärmeissä. Suuremman oloiseksi saat sekä tilan että ikkunat, kun ripustat verhot katonrajaan. Rypytysnauha auttaa saamaan verhoihin kauniit ja siistit laskokset. Mitä enemmän raaskit kuluttaa kangasta, sitä laadukkaammat ja paremmin laskostuvat verhot saat. Ja seuraava neuvo nousee yli kaiken muun mainitun: SILITÄ VERHOT AINA!

Älä pelkää kangasta myöskään lattialla. Liian pieni matto saa tilan näyttämään irralliselta ja sekavalta. Perussääntönä voi pitää, että samaan kokonaisuuteen kuuluvat huonekalut tulisivat mahtua samalle matolle. Jos koko sohvasi ei mahdu maton päälle, aseta vähintään etujalat reilusti matolle niin, että ainakin mattoa on ainakin 20 cm niiden takana. Voit myös asetella useamman pienemmän maton limittäin yhden ison maton sijaan. Itse olen suunnitellut tulevan asuntomme rumien lattioiden peitoksi pitkistä räsymatoista "punottua" valtavaa mattoa, sapa nähdä. Vältä pitkiä ja kapeita käytävänmattoja eteisessä. Harvaan tilaan se yleisin 80 cm leveä luikero on oikeasti sopiva, se monesti vain korostaa eteiskäytäväsi kiitoratamaisuutta. Valitse mielummin vaikka kaksi eri mallista ja yhteensopivaa mattoa pitkänomaiseen huoneeseen. 

Tässä meidän käytävämäisessä eteisessämmekin toimii parhaiten reilun kokoinen matto (leveys 150cm), joka tekee tilasta huonemaisemman. Katonrajaan sijoitetut hyllyt nostavat katseen ja saavat huoneen vaikuttamaan korkeammalta ja tilavammalta.

Iloa keväisiin sisustuspuuhiinne! 
<3 Jeni

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Kevättä kattaukseen

Minulla on tässä ollut hetken ongelmaa kameran suhteen. Ihan pientä vain, patterien laturi ei toimi ja laiskottaa. Niinpä välinpitämättömänä ja röyhkeänä julkean jälleen piinata teitä miten sattuu sojottavilla kännykkäkamerakuvillani. Ottakaa tämä nyt tällaisena coolina somekauden pikselimaniana, kiitos! ;)

Ihanaa saada vähän päivitettyä kevättä kattaukseen. Nyt vasta alkoi joululta jäänyt paljettikaitaliina tuntumaan liialliselta ja likaiselta. Takaisin nuo iki-ihanat mustat ja helposti puhdistettavat tabletit, jotka saavat minkä tahansa kattauksen näyttämään yksinkertaisella tavalla kauniilta ja ajankohtaiselta. Hyvältä maistuivat perunamuusit narsisseja ihastellessa. En ole ollut mikään yellowin ylin ystävä, mutta näin keväällä se on alkanut minunkin silmääni miellyttämään raikkaudellaan ja särmikkyydellään. Tehoväri, mikä tehoväri! Lapsenomainen ja pitkäkorvaisiin omiani myöten rakastunut sieluni lepää noita Pentikin serviettejä katsellessa. Haen monesti näissä sisustusjutuissa jonkin silmäniskun mukaan kokonaisuuteen, ja tämä edustaa nyt tässä kattauksessa tätä leikkisyyttä. Pääsiäinen on ihanaa aikaa, kun saa oikein luvan kanssa ripotella kaikkialle pupusia! <3

Päivitin vitriiniinkin vähän uutta, minimalistisempaa ilmettä. Esillä Arabian Kosmos -astiastoa, käsin maalattua alkuperäistä. Isäni noita mokkakuppeja on nuoruudessaan ilokseen ostanut, ja itse olen myöhemmin löydöilläni täydentänyt settiä teekupeilla, tasseilla ja kermakolla. Noihin en ihan helpolla kyllästy, olen ainakin kymmenen vuotta jaksanut nauttia noiden läsnäolosta elämässäni. <3






Teekuppien tasseja vuodelta -67, mokkakuppeja -68 ja kermakko -70.

Raikasta ja maatanäyttävää maaliskuuta ihanille lukijoilleni!
<3 Jeni

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Simppelisti söpöä

Voisin pitkästä aikaa nakutella vähän lifestyle-juttuja. Olen tässä viettänyt aikaa tyttömäisten juttujen äärellä ja nauttinut sydämeni kyllyydestä kaikenlaista hyvää ja kaunista.

Olen hiljattain innostunut huulten contouringista, kevyestä ylirajailusta ja huulipunista. Viime kesästä asti on tullut varsinkin jälkimmäisiä harrastettua monissa sävyissä. Nyt toivoisin löytäväni vielä tarpeeksi tumman nudevärin, joka vastaisi mahdollisimman paljon omien huulteni sävyä kuitenkin rikasten sitä. Allaolevan kaltaiset lähes ihonsävyiset kokeilut eivät ole niinkään mieleeni, vaan muistuttavat liikaakin puuterisista teiniajoista. ;) Toki vaaleat sävyt tuovat huuliin muhkeutta. Olen melko tyytyväinen tässä asiassa alahuuleeni, mutta ylähuuli saattaisi välillä kaivata vähän boostia. =) Se seikka ei tuossa kuvassa näy, sen verran on hyvin onnistunut tuo rajailu ja onhan tuo muutenkin aika hämyinen otos… Tokihan olemme kaikki kauniita tällaisinamme! Joskus on vain hauska pukea kasvotkin vähän "eri vaatteisiin".


Ostinpa omakseni tässä päivänä eräänä Ted Bakerin penaalin. =) On niin syötävän söpö, etten kestä! Hyvä, kun saa luennolla keskityttyä mihinkään, kun silmä lepää tuossa kaunottaressa. Oi että!



Harvemmin löydän mitään noista perus ketjuista, mutta sitten kun löydän, olen iki-ihastunut. H&M:ltä ostin 100% kierrätetyistä materiaaleista tehdyn villakangastakin hillitömään alehintaan. Siitä on nyt tullut ulkoilun ilo. Jäin vähän kaihoamaan myös tuon erästä tunikaa koristavan koirakuosin perään, mutten ole vielä päätynyt moista hankintaa tekemään. Aina ei tarvitse saada mitä haluaa, eikö vain? =) Joskus omasta mieliteosta kieltäytyminen voi koitua jollekin toiselle vielä suuremmaksi siunaukseksi (tämä olkoon ylevin paastonajan lauselmani blogissa tänä keväänä).



Pidän kotonani tyttöjenillan tulevana lauantaina, ja olen valinnut alla olevan toteaman vähän tapahtuman teemaksi tai jonkin sortin voimalauseeksi. Meillä on oikeus nauttia naiseudestamme, mitä se ikinä kunkin persoonallisuuden kohdalla tarkoittaakaan. Olemme tarkoituksella juuri sellaisia yksilöitä kuin olemme, ja meillä jokaisella on paikkamme, jota kukaan muu ei voi täyttää.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoilleni, olit sitten tehty suolasta tai sokerista! ;)
<3 Jeni

P.s. Mitäs pidät blogin uudistuvasta ilmeestä? Joitakin muutoksia vielä vireillä, mutta suurimmathan ovat jo tässä nähtävillä… =)

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Tuolisuunnitelmia

Heti, kun löydän kaupungista paikan, jossa voi käydä sahaamassa, passitan puolison nikkaroimaan… =)



Muistatkaahan levätä, on lepopäivä!

<3 Jeni

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Toisen oven taakse

Minulla on ehkä yllättäväkin uutinen.

Olemme asuneet 19 kuukautta Oven nro 27 takana. Tämä on ollut ihanaa aikaa! Rakastan tätä kotia niinkuin kotia voi vain rakastaa. Kun muutimme, olimme olleet vain puoli vuotta naimisissa ja 75 neliön kolmio oli linna edellisen asunnon, 35 neliön yksiön jälkeen. Kuten olen kertonut, aloimme tehdä alkusyksystä asuntoon muutoksia, ja sitämyöten paikka on päässyt aivan eri tavalla oikeuksiinsa kuin ennen. Tuntuu, että tilaakin on tullut lisää, ja rakastan tuota eteistäkin kaikesta kotoilevasta sydämestäni yhä. Sekä kylpyhuoneeseen että olohuoneeseen tulee lähipäivinä vielä viimeinen maalikerros ja sitten olemme valmiit. Valmiit mihin?

Niin. Ripustamaan ehkä tauluja? Nauttimaan täysin siemauksin työmme tuloksista ja valikoiduista sävyistä? Ostamaan vihdoin sen Stonen timantiksi sormukseen, pisteeksi iin päälle?

Muuttamaan.

Minne? Miksi? Lähemmäs keskustaa, edullisempaan. Olen tällä hetkellä oikeasti surullinen. Kun katselen ympärilleni, silmiäni alkaa kirvellä. En tiennyt, että asuntoon voisi kiintyä näin, en tiennyt, että puitteet ovat niin suuri osa kotia. Kaikki se työ, jota olemme tämän eteen tehneet, kaikki kiireiset aamut, hitaat iltapäivät… Matkalaukun laskeminen eteisen lattialle pitkän matkan jälkeen, sälekaihtimien avaaminen aurinkoisena sunnuntaiaamupäivänä… Pupuvauvojen ensimmäinen tutkimusretki olohuoneen karvamatolla, jokainen huone täynnä puheensorinaa ja ystäviä… Paukkuvat ovet, suudelma selkä seinää vasten. Minä en halua lähteä.

Ja toisaalta haluan. Se on järkevää. Olemme opiskelijoita kuitenkin vielä useamman vuoden, ja kaupungin asunto keventää kertyvää lainataakkaa. Meillä tulee olemaan vielä loppuelämä aikaa asua jos jonkinmoisessa palatsissa. Työt, koulu, seurakunta, kaikki on lähellä. Enää ei jää kodin suloisten seinien sisään vain siksi, ettei jaksa raahautua kilometrien päähän loskassa ja märässä, tuulisessa lumisateessa.

Isäntä lupasi, että viimeistään silloin saan sen stonen. Täytyy kyllä sanoa, että saan laittaa kaiken mielikuvitukseni peliin, että saan asunnosta kauniin. Voi olla, että jokunen asumiskuluissa säästetty euro tulee kulumaan esimerkiksi mattoihin, joilla sen muovimaton epätoivoisesti peitän.

Entä blogi? Muutamme vappuna, joten siihen saakka päivitän sieluni kyllyydestä kuvia remontin valmistumisesta ja varmaan jokaisesta nurkasta ja nappulasta. Tässä on kuitenkin välissä vielä esimerkiksi pääsiäinen, joka on kivaa aikaa sisustuksen kannalta. Tiedän, etten ole panostanut blogiin tarpeeksi tänä vuonna, ja sille on useampi syy. Suurin syy on kuitenkin opinnot, jotka vyöryvät niskaani. Luulisi, että jossakin kohtaa helpottaisi, mutta näin keväällä tahti senkun kiihtyy.

Nimi pysyy ennallaan. Olkoon se vaikka joku todella syvällinen merkki siitä, että sydämeni jää aina tänne. Ehkä saatte seurata taistelua uuden kodin laittamisen kanssa, ehkä elämä lähtee vetämään blogiakin mukanaan erilaisille osa-alueille. Eihän sitä tiedä, voihan tämä olla kaivattu muutos. Luulen, että kevään mittaan tarkistan ulkoasuakin taas ehommaksi. =)



Tulevassa kodissamme tuo ulko-ovi lienee kaunein asia. Olen monelle jo vitsaillutkin, että sitä voi sitten tuijottaa ahdistuksissaan tai keskittyä ahkeraan käyttöön. =D Ettei meille kenellekään jää sietämättömän paha mieli, voisin ladella muutamia miellyttäviä faktoja tähän lopuksi:

  • Meille tulee oma sisäänkäynti. Se luo yksityisyyttä ja helpottaa koiramme ikuista vihaa rappukäytävän ääniä kohtaan.
  • Olen tutustunut täällä naapureihimme ja he ovat mitä parhaimpia. En tule kuitenkaan olemaan pisaraakaan surullinen siitä, että tuleva talo on kaksikerroksinen ja asumme ensimmäisessä kerroksessa päätyasunnossa. Tämä ovihan löytyy neljännestä kerroksesta, ja piinaamme pariakin seinänaapuria alapuolella asuvien lisäksi. 

Olemme jokaisen rauhaarakastavan kauhu: emme biletä, mutta Isä meidän saattaa kaikua melko myöhäänkin illalla kuuden ihmisen voimin, eräs emäntä harjoittelee viulunsoittoa (vieläpä aika aluillaan koko harrastus), musiikki soi, koira haukkuu, puput kalistelevat aitauksen seiniä, kävelen puukengät jalassa pitkin portaita ja imurointi tulee mieleen aina vasta illalla. Yritämme parhaamme, mutta olen melkoinen kailottaja.

  • Säikähdin ensin, että mihinkäs nuo parvekekalusteen joutuvat, kunnes selvisi, että meillä on maatasossa kyllä oma pieni maaterassi tai pihanoloinen. Sen näkee ehkä paremmin keväämmällä, että minkä kokoinen. Heti kahta neliötä isompaan voisi tehdä jonkinmoisen aitauksen pupuille kesäksi… <3
  • Kuuden kilometrin sijaan yliopistolle on matkaa enää vain kilometri.
  • Keittiö on olohuoneen vieressä ja avoin. Olen haaveillut tupakeittiöstä ja ajatellut sitä nykyisen kotimme ainoana miinuksena, että keittiön ja olkkarin välissä on käytävä, joka erottaa emännän vieraista ja syötävät lautapelien pelaajista. Uuden asunnon pohjassa on se hienous, ettei ole kyse varsinaisesti tupakeittiöstä (joka monesti näissä pienissä kodeissa vie tilaa olohuoneelta), vaan suuresta oviaukosta, jonka saa halutessaan haitariovella kiinni. Ehkä vähän vanhanaikaista, mutta niin kätevää!
  • Vaikka maalaaminen tekikin ihmeitä, kyllä laatoitettu kylppäri aina 70-luvun peltiseinät päihittää…

Kiitos teille seurasta, kommentoikaa ihmeessä mitä mieleenne ikinä juolahtaakaan, aiheesta tai sen vierestä. =) Puspus!

<3 Jeni


maanantai 7. maaliskuuta 2016

Risiiniripset kahden viikon jälkeen

Heipä hei!
Aloitin kaksi viikkoa sitten lisäämään ripsiini iltaisin risiiniöljyä. Tämän päivän kuvassa mulla on luomiväriä ja taivutin vähän ripsiä, mut ripsaria ei ole. Päätin olla tän kuurin ajan tauolla senkin käytöstä. Tiedä häntä taas, mutta laitetaan nyt tosiaan tämänaamuinen otos ja alle nuo aloituskuvat niin voidaan yhdessä ihmetellä ja arvuutella. Sen verran sanoisin itse, että näkyy selkeästi tulleen lyhyitä ripsiä sekaan kasvamaan, kun tähyilee itse. Sitä en osaa kuitenkaan sanoa johtuuko tämä luonnollisesta vaihtumisesta vai onko tämä sitä tuuhenemista...


Ihanaa uutta viikkoa kaikille!
<3 Jeni

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Risiiniripset

Moikkamoi! 💖

Aloitin viime viikolla blogimaailmasta tutun risiiniöljyvinkin kokeilun. Elikkä sivelen vanupuikolla öljyä ripsiini ripsarinlaittoa muistuttavin liikkein joka ilta ennen nukkumaanmenoa ja katson josko ne siitä pitenisivät ja tuuhentuisivat. 😁 tässä nyt pari aloituskuvaa, niin tiedätte, mistä lähdettiin liikkeelle. Ylempi kuva on otettu aloituspäivänä eli viikko sitten maanantaina, mutta eihän siitä mitään selvää saa, kun on noin epätarkka =D nappasin tänään sitten kännykällä salaman kanssa uuden. Jos joku näkee noissa jotakin eroa jo, olen vähän skeptinen... Ei ripsien vaihtuminen ihan viikossa tapahdu! Mutta voi tyvessä ehkä jotakin pientä muutosta olla. Katsotaan tuloksia nyt viikoittain. Luulisin, että huhtikuuhun mennessä viimeistään saadaan näkyviä tuloksia jos niitä on tullakseen!

Apteekista tätä saa noin femmalla. 

💕 Jeni

tiistai 16. helmikuuta 2016

Menovinkki, somevinkki ja vinkinkaipuu

Heippa taas, ei ollakaan vähään aikaan nähty!

Tänään on lopulta sellainen vinkkipäivä, joka on käynyt mielessä useampaan otteeseen. Täs nyt lähen mainitsemaan ihan järjestyksessä näitä mielenpäällä pyöriviä asioita. Kuvitan tällä kertaa pohdintani kämäsillä kännykkäkamerakuvilla, koittakaa sietää minua!

Eli menovinkistä alotellaan. Meillä oli P:n kanssa eilen 2-vuotishääpäivä ja oli kaikin puolin ihan helmi koko meidän yhteinen maanantai! <3 Heräiltiin rauhassa, kun oltiin kumpanenkin oltu reissussa viikonloppu. Annettii sit toisillemme vähän lahjoja ja vietettiin kotona laatuaikaa. ;) P teki kuudeksi pöytävarauksen Ravintola Kieloon (http://www.ravintolakielo.fi/ruokalista/) ja sinne sitten suunnattiinkin nautiskelemaan ehdottomasti Joensuun parasta ruokaa! Tämä oli nyt neljäs kerta, kun koettiin tuo kauneuden, herkullisuuden ja palveluntäyteinen ilta ihanassa, suomalaisia raaka-aineita hyödyntävässä fine dining -ravintolassa. Tää paikka on paitsi ihan päällikkö tasoltaan ja palvelultaan, myös sikäli meille rakas, että P vei mut sinne herkuttelemaan sinä iltana, kun kosi mua. <3

Kielossa on päivittäin vaihtuva herkkulautanen, jonka P otti tapansa mukaan alkupalakseen ja mitä mä sitä karitsaa siitä vähän maistoin, niin taivaallistahan sekin oli. Ite söin maailman samettisinta ja kuohkeinta nauriskeittoa ja mallasnäkkäriä alkupalakseni. Häränkieli suli suussa ja oli niin pehmeetä, et mietin syönkö mä lihaa vai kasteista kesäyötä. Käykää siellä jos vähänkään on haluja sijottaa joskus rahojanne upeaan ravintolaelämykseen ja pyöritte Itä-Suomessa. Myös vegeille löytyy syötävää. =)

Sisustus on just niin ajankohtainen ja tunnelmallinen kuin vain voi olla.

Ehkä nää mun kuvat toimii sopivasti cliffhangereina, et teidän on pakko saada tietää kuin pieles ne on ;)


Sit tost annoskollaasista päästäänkin seuraavaan asiaan, eli somevinkkiin. Mut tosiaan löytää Instasta lyömällä tuon kuvassa näkyvän nimen hakukenttään. Toistaiseks en oo lähteny erottelemaan blogille omii tunnuksii, kun tää sopivasti on tämmönen kotoilu- ja lifestyleblogi. Sinne vaan kuvii kattelee! =*

Sit tarvitsisin teidän apuanne! Tulin ostaneeks tori.fin kautta Noisy Mayn mainoskankaan. Tää on tämmöstä vahvaa ja liukasta kangasta, ja koko on tosiaan luokkaa lakana. Heitin sen meidän sänkykatokseen roikkumaan et sain kuvan, et tosiaan yläosa uupuu tosta shotista vielä. Onko sulla ideaa, mihin tätä käyttäisin. Ite oon miettiny, et en ainakaa välttämättä haluu kovin pieniks paloiks tätä silppuumaan, on sen verran hätkähdyttävä ja spesiaali kokonaisuutena. Kelasin, et saisha tost päheen ja keväisen pöytäliinan ainakin =D. Kaveri ehdotti, et ompelen sen suihkuverhon kuivalle puolelle ja se oli kyl ehk paras tähän mennes, sävyt sopii hyvin meidän kylppärin myrkyllisen muovimaton vihreään sävyyn ;)


Ekstrana viel kerron teille mun Rolfin kuulumiset ja miten kaikesta selvittiin. ;) Voi tätä mun koordinaatiokykyäni… Ja tosiaan kyseessä oli lasillinen tuon hääpäivän kunniaksi. En harrasta läträämistä, vaikka eihän tuo ihan siltä vaikuta… ='D


Painajainen!


Tässä nyt sit postauksen vika vinkki eli kuinka saadaan punaviini irti vaaleasta sohvasta


Ootte ihunii! Kommentoikaa, käykää siel Kielos ja ennen kaikkea kertokaa mitä teen tuon kankaan kanssa!
<3 Jeni



tiistai 26. tammikuuta 2016

Katsaus miniatyyrimaailmaan

Hyvää uutta vuotta 2016! Olen viettänyt rauhallista eloa ja keskittynyt opiskeluun jättäen nämä harrastukset hetkeksi syrjään. Eilen ja tänään olen kuitenkin tehnyt joitakin minimalleja. Joskus kyllä haluan itsellenikin tuollaisen sängynpäädyn! Arvatkaapa kuinka kauan ompelin noita painaumia viime yönä?



Vielä on tekemistä tässä 1:1 kodissakin, mutta tämä on oiva tapa saada suht nopeasti toteuttaa unelmiaan. =)

<3 Jeni