Maskuliinisuutta ja mystiikkaa

Sain tilaisuuden kuvata ystäväni Juho Varpukosken kotona. Kävin hänen luonaan ensimmäistä kertaa tiistaina, ja ihastuin heti kodin persoonalliseen ja lämpimään tunnelmaan. Tämä ystäväni on varsinainen renessanssi-ihminen: hän taitaa niin karpalohillon, upean maalaustaiteen, tekstaamisen kuin kitaransoitonkin salat. Hiljattain ortodoksiksi kääntyneeltä mieheltä ei myöskään puutu monenlaisten pohdintojen eikä keskustelun taitoa. Usko on ihailtavaa: se näkyy paitsi ikoneina, myös silmien loisteena ja elämän vapautena. Koko kodissa valloittaakin äärimmäisen syvä vieraanvaraisuuden ilmapiiri heti ensi hengähdyksellä. Koko elämyksen kruunaa miehekkään minimalistinen sisustus, jossa on vaikutteita idästä ja luonnosta, ehkä retkeilystäkin. Joitakin ideoita minun on vain saatava pölliä omaan kotiini! Haluan esimerkiksi kokeilla tuota lyhyemmän verhon laitamista pidemmän eteen. Tuo loistavalla tavalla volyymia ja pintaa. Voisin toteuttaa tuon esimerkiksi lyhyemmällä jouluverholla pitkän, maltillisemman verhon kanssa yhdistettynä. Tuota orjantappurakruunun oloista valoa suorastaan meinaan kadehtia! <3

Olen niin onnellinen tästä inspiroivasta kodista. Vahvoja värejä ja rohkeutta, ja silti upeaa elämän yksinkertaisuutta ja ekologisuutta… Kertakaikkiaan ihana pesäkolo!

<3 Jeni